Heippa! Voisin alkuun jo pahoitella, että tämän osan julkaisemisessa kesti sen luvatun viikon sijaan jopa kolme kuukautta. Mulla on tosiaan ollut tässä vähän kaikenlaista, kuten työpaikan saaminen ja sitä seuraava työssäkäynti Tästä syystä oon jäänyt myös vähän jälkeen muiden sims-tarinoiden lukemisessa. Yritän kuitenkin vähän panostaa ja puskea näitä osia tänne vähän useammin ja lukea noita teidän osia, joista ootte mulle infonneet! :)
_____________________________________________________
Potkaistaanpa tämä osa käyntiin Eeliksen synttäreillä. Poika kasvoi siis teiniksi (myös vatsan osalta on ilmeisesti huomaamattani tapahtunut huomattavaa kasvua).
Ja tässäpä Eelis teininä! Komeahan tuosta tuli, kasvot näyttävät hassuilta enää ainoastaan sivuprofiilista, Eeliksellä on nimittäin sellainen hieman hauskan näköinen lyttynaama sivusta. Kumminkin, sanoisin että perijäainesta.
Tavoitteeksi Eeliksellä arpoutui tieto, joka sopiikin kaikesta kiinnostuneelle pojalle kuin nenä päähän. Mieltymyksinä Eeliksellä on löyhkä ja juhla-asut ja inhokkina silmälasit.
Eelis joutuikin suoraan synttärijuhlien jälkeen laihdutuskuurille. Olisi ikävää, jos mahdollinen tuleva perijä kupsahtaisi lihavuudesta johtuviin sairauksiin ennen aikojaan.
Perheelle kerkesi tässä välissä myöskin kehittyä harrastuneisuus-suuntaukset. Kuten edellisessä osassa arvelinkin, Eevin kutsumus oli tiede, kuten äitinsäkin.
Eini sen sijaan oli kaksosista se liikunnallisempi ja hänen kutsumuksensa olikin kaikenlainen urheilu.
Eeliksen juttu oli luonto ja Pietarin värkkäily.
Yhtenä päivänä, kun ainoastaan Pietari oli kotona, syttyi taas tulipalo salaman iskiessä teleskooppiin. En todella tiedä mikä siinä on, että siellä missä on Pietari, on myös liekkejä. Tälläkin kertaa onneksi selvittiin säikähdyksellä.
Perheen huonon rahallisen tilanteen takia Eelis hankki töitä seikkailu-alalta suurlähettilään avustajana. Hänen suurin unelmansa oli tulla vielä joskus tähtirosvoksi, joten tästä hän varmasti saisi hyvän startin uralleen.
Ilona sai television mennessä rikki huomata, että jos ei omaa kokemusta elekroniikkalaitteiden korjaamisesta, kannattaa ehkä kutsua paikalle ammattilainen. Sähkövirran kulkeminen ruumiin läpi ei tuntunut kovin mukavalta, mutta ehkä ensi kerralla Ilona muistaisi tämän ennen kuin sörkkisi rikkonaisia sähkölaitteita.
Lapsista Ilonan uusi sähäkkä look oli hulvaton.
Eini ei selvästi ollut onnekseen perinyt äitinsä sosiaalisia lahjoja. Hän toi kavereita mukanaan koulusta melkein päivittäin. Varsinkin Pernilla Goottila, Janus Goottilan ja Tiina Terhakaisen esikoinen, oli Einille hyvä kaveri ja kävi usein kylässä.
Myös sisarukset olivat hyvää pataa keskenään. Pakkohan heidän oli, sillä perheellä ei vieläkään ollut niin paljoa rahaa, että edes Eelikselle saataisiin rakennettua oma huone.
Ilona yleni pikkuhiljaa urallaan ja hän oli päässyt jo pakoauton kuskiksi. Harmi vaan, että pian hän saavuttaisi jo eläkeiän. Niin lyhyt on simin elämä...
Eelis sen sijaan otti kaiken ilon irti elämästä, kun oli yhä nuori. Onneksi pikkusiskotkaan eivät laverrelleet vanhemmille hänen öisistä reissuistaan.
Silti Eelis jaksoi joka päivä raahautua töihin. Pian hän kohosikin jo uransa huipulle kansainväliseksi seikkailijaksi. Nyt olisi aika pohtia, haluaisiko Eelis jatkaa urallaan ilman turhia stoppeja vai mennä yliopistoon, kunhan kaksosetkin kasvaisivat teini-ikään.
Sekin päivä saapui nopeammin, kuin kukaan olisi osannut kuvitella.
Tässä kasvanut Eini. Eini halusi suoraan vaihtaa lookkiaan vähän aikuisempaan suuntaan. Hänestä kasvoi oikein persoonallisen näköinen ja kaunis.
Einin tavoitteeksi arpoutui perhe. Hänen suurin unelmansa on tulla opetusministeriksi. Mieltymyksinä hänellä on mustat hiukset ja tekninen lahjakkuus ja inhokkina on kilot.
Eevi sen sijaan päätti ottaa ilon irti teini-iästä pukeutumistyyliä myöten. Hänestäkin kasvoi oikein kaunis, paitsi että hänen poskensa ovat jotenkin todella pulleat muuhun naamaan verrattuna. Sepä ei kuitenkaan menoa haittaa, koska ne saa peitettyä hiuksilla.
Eeville arpoutui mammonatavoite. Suurin unelma on kohota liikuntauralla eläväksi legendaksi. Mieltymyksistä löytyy hatut ja kokkaustaito ja inhokki on urheilullisuus.
Isoveljensä tapaan Einikin päätti hankkia töitä koulun ohelle. Se näyttäisi tulevaisuudessa varmasti hyvältä yliopistohakemuksessakin. Hänestä tuli leikkikentän valvoja.
Ilonan ikääntymiseen ei ollut enää kuin hetki, joten talon ainoana maalauskykyisenä siminä Pietari sai tehtäväkseen maalata naisesta perijätaulun. Se ripustettaisiin seinälle ja ajan kuluessa sen viereen tulisi lukuisia muita muotokuvia suvun perijöistä.
Seuraavana iltana Ilona palasi töistä kotiin ja kaksi suurta asiaa tapahtui. Ensinnäkin hän kohosi urallaan pankkirosvoksi...
Ja toisekseen hän kasvoi vanhukseksi. Hän oli kuitenkin päättänyt, ettei ikä merkitsisi mitään hänen töissäkäyntinsä kannalta, vaan hän jatkaisi unelmansa tavoittelua.
Ikä ei pahentanut Ilonan ulkonäköäkään, hän toki vaihtoi hiustenvärin ja vaatteet ikäiselleen sopivammiksi, mutta kauniina hän pysyi silti.
Myöskään näiden kahden parisuhteeseen Ilonan vanhentuminen ei vaikuttanut mitenkään. Ja tulisihan Pietari pian perästä.
Einin matka uraohjukseksi vain jatkui jatkumistaan. Hän oli ylennyt jo opettajan apulaiseksi ja pian hän olisi uransa huipulla.
Koska aikoinaan Ilonan ja Pietarin naimisiinmeno oli vähän jäänyt lasten kasvatuksen ja uralla etenemisen varjoon, päättivät he nyt solmia sekä kihlauksen että avioliiton ihan kahdestaan hiljaisuudessa. Niin Pietaristakin tuli vihdoin ihka oikea Kuula.
Pian juhlittiin myös Pietarin synttäreitä. Oli tullut hänenkin aikansa siirtyä elämänsä ehtooseen.
Ulkonäkö Pietarilla muuttui niin rajusti, että häntä ei meinannut tunnistaa. Luonne oli kuitenkin aivan samanlainen kuin ennenkin, vaikka ulkonäkö viittasikin äkäiseen vanhaan pappaan.
Eini saavutti vihdoin uransa huipun. Nyt olikin hyvä aika lähteä yliopistoon koko perheen lasten kesken.
Niinpä kaikki kolme soittelivat yliopistolle stipendejen perässä, joita kertyikin jonkin verran hyvien arvosanojen, työkokemuksen ja taitojen takia.
Seuraavaksi kolmikko pakkasi kamppeensa ja suuntasi Stenvall Instituutin kampukselle.
He päättivät asustella opiskelujensa ajan kuuden hengen asuntolassa. Näin rahaa jäisi muuhunkin kuin asumiskustannuksiin ja olihan asuntolassa asuminen oiva tapa tavata uusia simejä.
Tässäpä siis kasvanut kolmikkomme. Eelis valitsi pääaineekseen kirjallisuuden, Eini biologian ja Eevi teatteritaiteen. Kaikki valitsivat pääaineensa sen perusteella, mitä he unelmoivat tekevänsä vielä joskus työkseen.
Koska yliopistossa ei pärjäisi laiskottelemalla, päätti kolmikko heti, että opiskelu olisi se ykkösprioriteetti. Usein asuntolan olotilassa järjestettiin lukupiiri.
Välillä sai kuitenkin ottaa hieman rennomminkin. Muut opiskelijat olivat kertoneet, että kahvila oli hyvä paikka tavata muita opiskelijoita. Niinpä nuoret suuntasivatkin sinne.
Ei sieltä kuitenkaan selvästi ainakaan Eelikselle löytyisi seuraa. Suurin osa Stenvall Instituutin naisopiskelijoista ei näemmä ollut voittanut geenilotossa.
Mutta ainahan uudet kaverit olivat tervetulleita.
Eevikään ei löytänyt mieluista seuraa ja olihan ihka oikea noita paljon kiinnostavampi, kuin jotkut b-luokan "komistukset". Eevi rupattelikin noidan kanssa innoissaan hyvän tovin ja noita näytti hänelle muutaman taiankin.
Eeliksen luontosim pääsi välillä valloilleen. Tällä kertaa hän rupesi innoissaan ottamaan perhosia kiinni kahvilan edessä.
Muutaman päivän päästä hän tapasi luennolla Viola-nimisen opiskelijan. Tyttö vaikutti hyvin mukavalta ja Eelis alkoikin aina hakeutumaan tämän viereen luennoilla. Eräänä päivänä hän kutsui tytön asuntolalle suunnitelmanaan syventää tuttavuuttaan häneen.
Kaikki meni hyvin, kunnes tyttö törmäsi Eeviin. Tämä mulkoili Eeviä jonkin aikaa kuin spitaalista ja mumisi jotain itsekseen.
Sitten täysin odottamatta hän tönäisi Eeviä. Eevi oli aivan ihmeissään tytön käytöksestä ja huusikin täyteen ääneen "mitä hittoa sä luulet tekeväsi?!".
"Minun Eelis, vain minun! Pidä sinä lunttu näppisi kurissa minun mieheni lähellä!", Viola tiuski pyöritellen silmiään. Eevi yritti vielä selittää, että Eelis on hänen veljensä, mutta Viola vain mutisi jotain "niinhän ne aina sanovat" - tyylistä.
Eevi kertoi myöhemmin Eelikselle asiasta ja tämä jäi viimeiseksi kerraksi, kun hän tapasi Violaa koulun ulkopuolella.
Ilonakin muisti aina välillä käydä katsomassa jälkikasvuaan kampuksella. Hänellä ja Pietarilla meni Kaunialassa hyvin, Ilona oli kohonnut vihdoin uransa huipulle ja saavuttanut näin suurimman toiveensa ja taloakin oli vihdoin laajennettu.
Eelis tottakai kertoi äidilleen aina kuumimmat juorut kampukselta. Taka-alalla joku opiskelija oli selvästi sitä mieltä, että Ilona on vielä vanhuksenakin vähintäänkin puoleensavetävän näköinen.
Myös Einillä riitti vientiä. Hän oli tavannut tämän Kari-nimisen nuorukaisen luennolla ja oli päättänyt tehdä tästä omansa. Niinpä hän pisti flirttiä peliin.
Ei mennyt kauaakaan, ennen kuin kaksikko vaihtoi jo ensisuudelmansa.
Eevi ei jäänyt kaksoselleen kakkoseksi miesasioissa. Hänelläkin oli Severi-niminen maskotti tähtäimessään. Joillekin voisi olla ongelma, ettei näe poikaystäväehdokkaansa kasvoja, mutta Eevin mielestä se vain lisäsi asiaan jännitystä.
Mitä äiti edellä, sitä poika perässä.
Ensimmäinen opiskeluvuosi meni nopeasti. Pian oli jo loppukokeen aika ja kaikki kolme selvisivät siitä niin kunnialla, että saivat parhaat arvosanat ja pääsivät jopa huippuoppilaiden listalle. Jos sama meno jatkuisi vielä toisellakin opiskeluvuodella, olisi kolmikolla varmasti edessään valoisa tulevaisuus.
